Lehdistötiedote 16.1. 2017
Kun Eläintarhanajojen taru päättyi 1963, syntyi Suomeen muutaman vuoden sisällä kaksi varta vasten moottoriradaksi suunniteltua areenaa puutetta paikkaamaan. Keimola avattiin 1966 ja Ahvenisto seuraavana kesänä. Keimolassa päästiin ajamaan vain 13 kautta, mutta Ahvenistolla kilpaillaan edelleen ja ensi kesänä tulee toiminnan aloittamisesta kuluneeksi 50 vuotta.
Aloite Ahveniston radan rakentamiseksi tehtiin itse asiassa aiemmin, mutta itsetarkoituksellinen valitusprosessi viivytti työhön ryhtymistä sen verran, että Keimola ehti valmistua ensin. Vaikka alle sadan kilometrin etäisyydellä toisistaan sijainneet radat jossain määrin söivät toistensa leipää, kehittyi Suomeen niiden ansiosta nopeasti uusi rata-autoilun kulttuuri ja tasokkaat kisatapahtumat saivat 1960- ja 70-lukujen taitteessa runsaasti näkyvyyttä, niin TV:ssä kuin painetussa sanassa.
Ahveniston toimintaa johti alkuvuodet jo rakennushankettakin vetänyt everstiluutnantti Heikki Mikkola. Hänen toimiaan leimasi kunnianhimoisuus ja ennakkoluulottomuus: yleisölle tarjottiin tämän tästä uutta ja ennen näkemätöntä. Jo ensimmäisenä kesänä kilpaili radalla Formula 2 kisassa neljä entistä tai tulevaa F1-maailmanmestaria. Kansainvälisyyteen panostettiin ja pian nähtiin niin James Hunt kuin Niki Laudakin mukana Ahveniston Formula 3 lähdöissä.
Yleisömenestys oli alussa hyvä, mutta investoinnin raskas velkataakka koitui sittenkin ylivoimaiseksi ja 1972 rata ajautui konkurssiin päätyen vuotta myöhemmin Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. Energiakriisi puri ankarasti moottoriurheiluun kaikkialla maailmassa, ja vaikka Ahvenistolla 1970-luvun puolivälissä pystyttiin järjestämään mm. moottoripyörien FIM Prize osakilpailuja, saatiin toimintaa pitkään pyörittää säästöliekillä.
1980-luvulla tarjonta vilkastui ja samalla kun Ahvenistolle kotiutuneen rallicrossin suosio kasvoi, kehkeytyi Tampereen UA:n järjestämistä Vauhtipäivistä Pohjoismaiden suurin ratatapahtuma, johon parhaimmillaan osallistui n. 300 kilpailijaa. Etenkin Keke Rosbergin tähdittämät kisaviikonloput vetivät suuret massat paikalle: 1985 yleisöryntäys toi Hämeenlinnaan yli 40.000 katsojaa. Myös viihdehenkinen Camaro Cup vetosi kansaan.
Formula Fordista vakiintui luokka, joka nosti pinnalle nuoria lupauksia. Siinä kruunattiin peräkkäisinä vuosina mestareiksi Jyrki Järvilehto, Mika Häkkinen ja Mika Salo, jotka kaikki etenivät urallaan Formula ykkösiin asti, kohottaen samalla suomalaisen rata-autoilun arvostusta maailmalla.
SM-tason rata-kisailulle kukoistavaksi jaksoksi muodostui 1990-luvun loppu, jolloin vakioautojen Sport 2000 –luokkaan osallistui parhaimmillaan pitkälti yli 30 autoa. Tämä sarja muokkasi varikkomaisemaa tuoden ammattimaisuutta tiimien esiintymiseen. Samoihin aikoihin alkoi Historic Grand Racen menestystarina. Hienosti kunnostetut klassikkokilpurit loivat Ahvenistolle kiehtovan nostalgista tunnelmaa ja palauttivat mieliin radan tapahtumia menneiltä vuosikymmeniltä.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on radalla esiintyvien luokkien kirjo käynyt yhä monipuolisemmaksi. Kisoja on ajettu toisaalta eksoottisilla urheiluautoilla, toisaalta taas pienillä sähäköillä Legends-menijöillä. Samalla Ahvenisto on valmis isännöimään jälleen myös korkean tason kansainvälisiä kilpailuja. Radalla on nyt useaksi vuodeksi FIA:n Grade 4 luokitus, jonka puitteissa siellä periaatteessa voi kisata vaikkapa DTM-kalustolla. Jos ja kun kunnianhimoinen promoottori onnistuu luomaan taloudelliset edellytykset huipputason kansainväliselle vierailulle, areena on siihen valmiina.